Suoliston hiekkakertymät l. hiekkaenteropatia

Suoliston hiekkakertymät ovat hyvin yleinen ongelma hevospopulaatiossamme. Hiekkapohjainen tarha ja ruokinta maasta altistavat hiekan kertymiselle, mutta hiekkakertymiä tavataan myös muilla tarhanpohjilla tarhaavilla hevosilla. Se, ettei hevosen ole koskaan nähty syövän maata tai hiekkaa, ei poissulje hiekkakertymän mahdollisuutta.

Hiekkakertymät voivat aiheuttaa erilaisia oireita. Tavallisimmat oireet ovat liikkumishaluttomuus, ripuli tai vetinen uloste, liemi normaalin lannan mukana ja ”märät pierut” sekä lievät tai vakavammat ähkyoireet.

Hiekkakertymä diagnosoidaan vatsaontelon röntgenkuvauksella (ns. hiekkakuva). Röntgenkuvassa nähdään myös hiekkakertymän koko.

Hiekka poistetaan syöttämällä hevoselle psylliumia eläinlääkärin ohjeen mukaan. Hoitona voidaan käyttää myös chiaa. Runsas juotto edesauttaa hiekan poistumista.

Hiekan poistuminen kontrolloidaan kontrolliröntgenkuvauksella psylliumkuurin lopussa. Mikäli hiekka ei poistu kotihoidolla, voidaan hiekkaa poistaa klinikalla päivittäin tehtävillä nenämahaletkutuksilla. Tällöin hoitoon yhdistetään tavallisesti magnesiumsulfaatti.

Joskus hevoset saavat ähkyoireita hiekanpoiston aikana. Hiekan poisto on kuitenkin tärkeää, ja hiekkaenteropatia itsessään aiheuttaa ähkyriskin, joten hiekan poistamista ei kannata jättää tekemättä ähkyriskin takia. Erittäin suurten hiekkakertymien poisto voi vaatia sairaalahoitoa.

Hiekkakertymän vuoksi hoidetun hevosen kohdalla kannattaa jatkossa panostaa ennaltaehkäisyyn hiekan kertymisen välttämiseksi. Ruokintaa maasta kannattaa välttää käyttämällä esim kiinteälle alustalle sijoitettua ruokintakaukaloa. Yksi hyvä vaihtoehto on tarhan muuttaminen haketarhaksi. Säännölliset vatsaontelon röntgenkuvaukset hiekan varalta ovat hyvä keino ongelmien ennaltaehkäisemiseksi; tällöin ongelmaa päästään hoitamaan ennen kuin kertymä kasvaa suureksi ja aiheuttaa ähkyoireita.