Ähky (engl. Colic)

Ähkyllä tarkoitetaan kipua vatsaontelossa. Kipu on usein peräisin maha-suolikanavasta, mutta se voi olla myös muihin vatsaontelon elimiin liittyvää. Diagnostiikka on tärkeää, jotta tiedetään, mitä hoidetaan. Aina ähkyn syytä ei saada selville, ja tällöin hoito on oireenmukaista.

Ähky on hevosen tavallisin kuolemaan johtava sairaus. Vaikka monet ähkyt ovat lieviä ja oireet saadaan hallintaan kotikonstein tai konservatiivisella hoidolla, ei ähkyoireiden alkaessa koskaan voi tietää, miten ähky tulee etenemään. Siksi on erittäin tärkeää olla yhteydessä eläinlääkäriin heti, kun hevosella havaitaan ensimmäiset ähkyoireet. Jos ähkyoireita jäädään seurailemaan, voi diagnoosin ja hoidon viivästyminen pahimmillaan johtaa ennusteen dramaattiseen heikkenemiseen.

Ähkyoireita ovat muun muassa kuopiminen, makuulle meno, piehtaroiminen, kylkien ja kupeiden katselu, venyttely tai virtsaamisasentoon hakeutuminen, haukottelu, hampaiden narskuttelu, hikoilu, hermostuneisuus, huono ruokahalu tai syömättömyys. Ripuli ja kaasuuntuminen voivat olla ähkyn syitä tai seurauksia.

Lämpö on hyvä mitata heti ähkyoireiden ilmetessä. Ruuat tulee ottaa pois. Vettä kannattaa tarjota, mutta väkisin ei tule juottaa. Jos hevonen pyrkii makuulle, kävelytä sitä. Jos kävely tuntuu aiheuttavan kipua ja hevonen makaa rauhallisesti eikä yritä piehtaroida, voi sen antaa maata. Joskus kaviokuume tai lannehalvaus voi näyttää ähkyltä; väkisin kävelyttäminen voi tällöin pahentaa oireita.

Ähkyoireiselle hevoselle ei tule omatoimisesti antaa kipulääkettä ellei eläinlääkäri näin ohjeista. Pahimmassa tapauksessa kipulääkkeen antamisesta voi olla haittaa ja se voi vaikeuttaa oireiden arviointia eläinlääkärin saapuessa paikalle. Hoitava eläinlääkäri voi kuitenkin tilannearvion puhelimessa tehtyään ohjeistaa antamaan kipulääkkeen ja tällöin noudatetaan hänen ohjettaan.

Yksi tavallisimmista ja hevosenomistajille tutuimmista ähkyistä on ummetusähky. Ummetusähkylle voi altistaa esimerkiksi kuivuminen, jos hevonen jostain syystä ei ole juonut riittävästi. Ummetusähkyssä hevonen voi ulostaa normaalia pienempiä määriä tai lanta voi olla hyvin kuivaa, tai lantaa ei tule ollenkaan. Tällöin eläinlääkärin suorittama rektaalitutkimus, jossa hevosen suolisto tunnustellaan peräsuolen kautta, on tärkeä diagnoosiin pääsemiseksi. Rektaalitutkimuksessa peräsuoli tyhjennetään lannasta jotta tutkimus voidaan suorittaa. Ummetusmassa on yleensä paksusuolessa, ja sen hoitamiseksi eläinlääkäri voi antaa hevoselle lääkityksiä, letkuttaa nenämahaletkulla nestettä mahalaukkuun ja/tai nesteyttää hevosta suonensisäisesti. Kivunlievitys on oleellista, koska kipu lamauttaa suolistoa entisestään. Paraffiiniöljyn annosta hevoselle ei ole todettu olevan hyötyä ummetusähkyn hoidossa. Ummetus voidaan saada hoidettua kertahoidollakin, mutta se saattaa vaatia pidempää sairaalahoitoa tai jopa leikkaushoidon. Varhainen diagnoosi ja hoidon aloitus lyhentää hoidon tarvetta ja parantaa ennustetta. Ummetuksen syntymistä voi ennaltaehkäistä huolehtimalla hevosen riittävästä veden saannista kaikissa tilanteissa.

Hiekkaenteropatia eli suoliston hiekkakertymät oireilevat usein kroonisena ripulina tai liemen valutteluna lannan mukana, mutta voivat myös aiheuttaa akuutteja ähkyoireita. Hiekkakertymiä esiintyy erityisesti poneilla ja suomenhevosilla. Hiekkaenteropatia diagnosoidaan vatsaontelon röntgenkuvauksella. Hoidettaessa ähkyä klinikalla kuuluu ns. hiekkakuva usein perusdiagnostiikkaan.

Mahahaavaa esiintyy hevosilla erittäin yleisesti ja myös mahahaava voi oireilla ähkyoirein. Ensiapu voidaan antaa ilman mahatähystystä, mutta mahahaavadiagnoosi vaatii aina mahatähystyksen eli gastroskopian. Mahahaavaa esiintyy mahalaukun eri osissa ja nämä vaativat usein eri lääkityksen, minkä takia mahahaavalääkityksiä ei ole suositeltavaa aloittaa ennen tähystystä.

Suoliston asennonmuutokset ovat yleensä vakavina ähkyoireina ilmeneviä tiloja, joissa ohut- tai paksusuoli/umpisuoli ovat joutuneet hevosen vatsaontelossa väärään paikkaan tai väärään asentoon. Yksinkertaisimmillaan kyseessä voi olla paksusuolen mutkan taipuminen sivuttain, joka usein saadaan konservatiivisella hoidolla palautumaan. Toinen yleinen asennonmuutos on paksusuolen vasemmanpuoleinen asennonmuutos, jossa paksusuoli nousee pernan ja vasemman munuaisen välisen ligamentin päälle. Tämä tila voi laueta konservatiivisella hoidolla, lääkehoidolla ja juoksutuksella tai yleisanestesiassa tapahtuvalla ”kierityksellä”. Vakavimpia suoliston asennonmuutoksia ovat kiertymät, torsiot ja tyräytymät, joissa suoli voi pahimmassa tapauksessa mennä kuolioon muutamissa tunneissa. Tällöin hevosen pelastamiseksi kirurgia on ainoa vaihtoehto ja leikkaushoitoon on päästävä erittäin nopeasti. Koska suoliston asennonmuutos voi alkuvaiheessa muistuttaa mitä tahansa muuta ähkyä, on oleellisen tärkeää olla heti oireiden ilmetessä yhteydessä eläinlääkäriin.